CBD:n mahdollisista hyödyistä on ollut viime vuosina paljon puhetta ja ainetta on myös ahkerasti testattu. Joidenkin tutkimusten mukaan CBD voi vähentää ahdistusta, mutta lisää näyttöjä kaivataan. Tutkimuksissa on keskitytty varsinkin posttraumaattiseen stressihäiriöön, sosiaalisen ahdistuksen häiriöön ja paniikkihäiriöön.
CBD:n toimintatavasta elimistössä ei olla vielä täysin varmoja. Sen kuitenkin uskotaan vaikuttavan endokannabinoidijärjestelmässä, joka kuuluu keskushermostoon. Tätä kautta CBD voi vaikuttaa siihen, miten ihminen reagoi esimerkiksi paineisiin ja ahdistukseen. Vaikka tutkimustulokset CBD:n hyödyistä ovatkin lupaavia, ei psykoterapiaa ja lääkitystä pidä korvata CBD:llä ahdistuksen hoitamiseksi ilman lääkärin suositusta. Ensimmäinen askel ahdistuksen hoidossa on siis hakea apua lääkäristä ja vasta sen jälkeen voi harkita CBD:n käyttöä.
Mitä ahdistus on?
Ahdistus on yleinen tunne, jonka voi aiheuttaa monet tekijät. Lievää ahdistusta kokee jokainen ihminen joskus, koska on normaalia reagoida ahdistumalla esimerkiksi kasvaviin työpaineisiin ja muuhun suorittamiseen. Tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus aiheuttaa myös monille ihmisille ahdistusta. Ahdistuksen aiheuttama tunne voi olla erilaista, kuten huolta, pelkoa ja levottomuutta.
Lievää ahdistusta kokee siis jokainen joskus, eikä siinä ole mitään vaarallista. Joillakin ahdistus voi kuitenkin kestää pidempään ja olla voimakkaampaa. Tällöin ahdistus alkaa heikentämään elämänlaatua ja kyse voi olla ahdistuhäiriöstä. Ahdistushäiriöihin sisältyy muun muassa sosiaalinen ahdistushäiriö, posttraumaattinen stressihäiriö, fobiat sekä paniikkihäiriö.
Ahdistushäiriö hoidetaan yleensä psykoterapialla, lääkityksellä tai näiden yhdistelmällä. Apua ongelmaan on siis olemassa, ja ahdistushäiriöstä kannattaa aina hakeutua hakemaan apua lääkäristä. Ahdistushäiriöt ovat vakavia sairauksia, joihin on onneksi olemassa useita hoitokeinoja. CBD voi tutkimusten mukaan auttaa ahdistukseen myös, mutta sitä ei pidä soveltaa ensimmäisenä hoitokeinona.
Erityyppiset ahdistushäiriöt
Ahdistushäiriöitä on olemassa erilaisia, mikä onkin aina otettava huomioon sopivaa hoitokeinoa pohtiessa. Sosiaalinen ahdistushäiriö tarkoittaa, että henkilö kokee sosiaalisissa tilanteissa voimakasta pelkoa ja ahdistusta. Sosiaalinen ahdistus voi laueta kaikenlaisissa tilanteissa, joissa ihminen on vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Oli kyse sitten puhumista luokan edessä tai vaikka vain silmäkontaktin luomista. Usein tähän ahdistukseen liittyy pelko tulla nolatuksi.
PTSD, eli posttraumaattinen stressihäiriö, on ahdistushäiriö, joka kehittyy jostakin traumaattisesta kokemuksesta. Tällainen voi olla esimerkiksi onnettomuus tai väkivalta. PTSD:stä kärsivälle tulee toistuvasti häiritseviä muistoja traumaattisesta kokemuksesta ja lisäksi moni näkee painajaisia tilanteeseen liittyen. Usein he voivat myös tuntea vihaa ja syyllisyyttä ja sairauden kuvaan liittyy myös vaikeudet saada unta.
Paniikkihäiriöllä tarkoitetaan puolestaan toistuvia paniikkikohtauksia. Paniikkikohtaus on äkillinen ja odottamaton epämukavuuden tai pelon tunne. Paniikkikohtaukseen liittyy tunteiden lisäksi myös fyysisiä oireita, kuten sydämen tykytystä, huimausta ja hengenahdistusta. Myös paniikkihäiriöstä kärsivät alkavat usein välttelemään sellaisia paikkoja, joissa pelkäävät kohtausten uusiutuvan.
Kuinka ahdistus vaikuttaa aivoihin
Ymmärtääkseen ahdistuksen vaikutusta aivoihin, on hyvä osata erottaa ahdistus ja stressi toisistaan. Stressiä aiheuttaa aina jokin ulkoinen tekijä, kuten työ, opiskelu- tai parisuhdepaineet. Ahdistusta taas on vaikeampi määrittää ja joskus emme edes tiedä, miksi koemme ahdistusta. Myös stressi voi aiheuttaa ahdistusta.
Aivojen takaosassa toimii mantelitumake, joka on pieni osa prosessoimassa kaikkia ympäristöstä kumpuavia aistihavaintoja. Mantelitumakkeen tehtävä on myös hälyttää aivoja mahdollisesta uhasta ja kaikesta vaarallisesta. Kaikki tämä tapahtuu vaistojen varassa. Se on helppo ymmärtää esimerkiksi menemällä parvekkeella tai muualle korkealle – aivoihin menee heti viesti mahdollisesti vaarallisesta paikasta.
Toinen ahdistuksen kannalta keskeinen osa aivoja on hippokampus. Mikäli ahdistus pitkittyy, vaikutukset tuntuvat hippokampuksessa eniten. Se on ikään kuin ahdistuksen muisti. Pitkään kestävä ahdistus saa sen pienenemään, josta seuraa monia haitallisia vaikutuksia, kuten keskittymisvaikeuksia, muistinmenetystä sekä traumaperäistä stressiä. Ahdistuksen fyysisiä oireita voi olla myös lihasjännitys, yleinen levottomuus sekä takykardia.
Ahdistus muodostuu siten, että aluksi mantelitumake saa ärsykkeen vaarasta, jonka jälkeen aivojen välittäjäaineet saa ihmiset reagoimaan vaaraan. Välittäjäaineita ovat adrenaliini, kortisoli sekä noradrenaliini. Käytännössä aivot käskevät ihmistä joko taistelemaan vaaraa vastaan tai juoksemaan vaaraa karkuun. Monesti vaaran hetkellä ihmisen sydän alkaa tykyttämään, mikä johtuu siitä, että kroppa reagoi vaaraan lisäämällä verta lihaksiin. Jos aivot ja kroppa joutuvat reagoimaan usein vaaraan ja ahdistukseen, voi siitä seurata kohonnut verenpaine, aivoverisuoniongelmat sekä muut terveyshaitat.
Keinot hoitaa ahdistusta
Ahdistukseen löytyy useita hoitokeinoja ja valittu hoitokeino riippuu henkilön oireista ja niiden voimakkuudesta. Psykoterapia on hyvin yleinen ja tehokas tapa hoitaa ahdistuksesta kärsivää. Usein psykoterapiassa yritetään muuttaa ajatusmalleja ja reagoimista erilaisiin ajatuksiin. Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa henkilöä autetaan tunnistamaan negatiivisia ajatusmalleja ja käyttäytymistä ja sitten muuttamaan omaa reagoimista.
Ahdistusta hoidetaan usein myös lääkkeillä. Tyypillisiä lääkkeitä ovat bentsodiatsepiinit, buspironi sekä masennuslääkkeet. Lääkäri tekee lääkkeen valinnan ahdistustyypin ja sen voimakkuuden perusteella. Esimerkiksi masennuslääkkeiden syöminen on hyvin yleistä Suomessa.
Ahdistukseen voi löytää joskus ratkaisun myös elämäntapamuutoksista ja itsehoitomenetelmistä. Moni ihminen kärsii esimerkiksi univajeesta, joten ahdistus voi korjaantua saamalla ratkaisun aluksi unettomuuteen. Hyvä ja monipuolinen ruokavalio auttavat myös mielenterveydessä. Joillakin ravintoaineilla kuten B-vitamiineilla voi olla muita ravintoaineita suurempi vaikutus mielenterveyteen.
Liikuntakin voi olla hyvä tapa nujertaa ahdistusta. Liikkuessa vapautuu endorfiineja, jotka tutkitusti vaikuttavat mielialaan positiivisesti. Liikkumisesta voi seurata myös parempi itsetunto ja itseluottamus, ja lisäksi ulkona liikkuessa saa myös raikasta ilmaa. Liikunnan vaikutukset masennukseen voivat siis olla moninaisia. Nykyisin yritetään selvittää myös meditaation ja hengitysharjoitusten vaikutuksia ahdistukseen.
Uusina keinoina ahdistuksen hoidossa käytetään myös hypnoterapiaa, akupunktiota, biofeedbackiä sekä neurofeedbackiä. Biofeedbackin avulla ahdistuksesta kärsivä voi oppia hallitsemaan esimerkiksi lihasjännitystä ja neurofeedbackin avulla ihminen voi oppia muuttamaan aivojen sähköistä toimintaa. CBD:n lisäksi on siis olemassa paljon muitakin keinoja hoitaa ahdistusta. CBD:n käytöstä masennukseen kerrotaan lisää seuraavassa kappaleessa.
Voiko CBD auttaa vähentämään ahdistusta?
CBD:tä (kannabidioli) saadaan hampusta ja kannabiksesta uuttamalla. CBD:llä ei ole päihdyttävää vaikutusta, mikä erottaakin sen suuresti toisesta tunnetusta hampun ainesosasta THC:stä. CBD:n käyttö onkin laillista useissa maissa, kuten Suomessa. CBD:n hyötyjä erilaisiin terveysvaivoihin tutkitaan ahkerasti, eikä lääkäreiden määriä hoitokeinoja pidä mennä ilman lääkärin suositusta muuttamaan CBD:n käytöksi.
Tutkimuksissa on havaittu CBD:n vaikuttavan endokannabinoidijärjestelmään ja pystyvän siten tasapainottamaan kehoa ja lievittämään kipua ja muita oireita. CBD vaikuttaa elimistössä vuorovaikuttamalla CB1- ja CB2-reseptoreiden kanssa. Kannabinoidit vaikuttavat mielialan säätelyyn ja esimerkiksi kivuntuntemuksiin. CBD voi nostaa kannabinoidien määrää elimistössä.
CBD voi auttaa ahdistukseen myös serotoniinitasojen kautta. CBD:n on nähty monissa tutkimuksissa rentouttavan testihenkilöitä, joten siitä uskotaan olevan hyötyä myös stressireaktioissa. CBD:n hyötyjä tutkitaan paljon varsinkin laboratoriotesteissä sekä eläinkokeissa. Näissä on saatu viitteitä siitä, että CBD-öljy voi auttaa ahdistukseen, stressiin ja fobioihin. Lisää CBD-ahdistus -tutkimuksia kuitenkin tarvitaan hyötyjen varmistamiseksi.
Ihmiskokeissa tulokset ovat olleet samansuuntaisia ja koehenkilöt ovat kokeneet ahdistuksen vähentyneen CBD:n käytön myötä. CBD:n on nähty auttavan erilaisissa ahdistuneisuushäiriöissä, kuten posttraumaattinen stressihäiriössä ja paniikkihäiriöissä. CBD-öljy ahdistukseen on seuraavan kappaleen aiheena.
Tutkimukset CBD:n hyödyistä ahdistukseen
CBD:n tutkimuksissa on havaittu, että CBD voi auttaa masennukseen ja ahdistukseen. Vaikkakin lisää tutkimusnäyttöä pitää vielä saada, että tulokset ovat aukottomia, monet testitulokset ovat olleet lupaavia. Esimerkiksi eläinkokeissa on voitu havaita, että CBD:llä on antidepressanttista ja ahdistusta vähentävää vaikutusta. Joidenkin tutkimusten perusteella on tehty olettamus, että CBD:n vaikutus tapahtuu 5-HT1A -serotoniinireseptorin kautta. 5-HT1A -reseptori vaikuttaa ahdistukseen, uneen, kipuun, aistimuksiin ja moneen muuhun elimistön toimintaan.
Eräässä krooniseen ahdistushäiriöön keskittyneessä tutkimuksessa CBD:n käyttäjät kertoivat ahdistuksen vähentyneen ja tämä pystyttiin vahvistamaan myös koehenkilöiden aivoista otetuilla kuvilla. Kuvia tarkastamalla voitiin seurata esimerkiksi veren virtausta aivoissa.
Tutkimuksissa on seurattu myös koehenkilöiden verenpainetta ja pulssia ja miten CBD vaikuttaa, kun henkilö joutuu esimerkiksi pitämään julkisesti puheen. Tutkijat ovat voineet havaita, että CBD on auttanut vähentämään puheeseen liittyvää pelkoa, ahdistuksen tunnetta sekä kognitiivisten kykyjen alenemista. Myös tutkimuskeinot kehittyvät ja monipuolistuvat vuosi vuodelta.
Tarkista tuotteemme!
Tapoja ottaa CBD-öljyä
CBD-öljyä ahdistukseen voi ottaa monin tavoin, vaikka ensimmäinen mielleyhtymä monille onkin tippojen tiputtaminen suuhun. Valintaan vaikuttaa ennen kaikkea omat mieltymykset. Suosittu tapa on joka tapauksessa tiputtaa öljyä kielen alle, jossa se saa imeytyä muutaman minuutin ennen nielemistä. Tällä tavoin CBD pääsee imeytymään nopeasti verenkiertoon.
CBD-öljyä voi ottaa myös nieltävinä tabletteina. Tabletit sopivat niille, jotka haluavat olla tarkkoja annostelussa tai eivät pidä öljyn mausta. Tablettien heikkoutena öljyyn voidaan nähdä se, että tabletti alkaa vaikuttamaan hitaammin. CBD-öljyä voi myös sekoittaa juomiin ja ruoka-aineisiin. Jotkut sekoittavat öljyä esimerkiksi teehen. Kuten tablettien myös tämän tavan heikkous on se, että vaikutuksen alkaminen voi kestää pidempään.
CBD-öljyn käyttäminen onnistuu myös esimerkiksi vapen avulla. Tällöin CBD imeytyy keuhkoista verenkiertoon ja alkaa vaikuttamaan hyvin nopeasti. Tämän tavan heikkoutena on, että se voi ärsyttää hengitysteitä. Lisäksi sillä voi olla haittavaikutuksia sellaisille henkilöille, joilla on hengitysteiden sairauksia. Kipuun liittyvissä sairauksissa CBD-öljyä voidaan myös levittää iholle. Tätä tapaa käytetään myös iho-ongelmien hoitoon.
CBD-öljyn annostelu
CBD-öljyn annostelussa myös yksilölliset tekijät vaikuttavat. Esimerkiksi käyttäjän painolla ja terveydentilalla on vaikutusta. Myös CBD-öljyn vahvuus pitää aina huomioida annostelussa. Monille riittää esimerkiksi 5–10 mg päivässä, mutta joillekin riittävien vaikutusten saaminen voi edellyttää isompia annoksia. On yleisesti suositeltu tapa aloittaa pienellä määrällä ja nostaa sitten määrää tarvittaessa.
Eräässä 1990-luvulla tehdyssä CBD-tutkimuksessa havaittiin, että vähäinen tai kohtalainen annos lievensi ahdistusta, mutta annoskoon suurentaminen vähensi helpottavaa tehoa. Ahdistuksen hoidossa kannattaakin kokeilla riittävän pientä määrää CBD:tä ja myös kuulostella aineen vaikutuksia omassa kehossa.
CBD-öljyn sivu- ja haittavaikutukset
CBD:n käyttö on yleisesti ottaen turvallista, mutta annostelussa pitää ottaa huomioon myös sen mahdolliset sivuvaikutukset ja yhteisvaikutukset lääkkeiden kanssa. Varsinkin reseptilääkkeiden käyttäjien ja vakavista terveysongelmista kärsivien kannattaa keskustella CBD:n käytöstä ennen aloittamista oman lääkärin kanssa. Aineen tyypillisiä sivuoireita ovat muun muassa:
- kuiva suu
- pahoinvointi
- muutokset ruokahalussa
- väsymys
- huimaus ja
- ripuli
Jotta käyttö olisi turvallista, kannattaa CBD-öljyä ostaa vain luotettavilta myyjiltä. Tuotetta kannattaa ostaa vain sellaisista lähteistä, jotka voivat näyttää myös tuotteiden laboratoriotestitulokset. Näin asiakas voi tietää aineen olevan puhdasta ja korkealaatuista. Joistakin aineen vaikutuksista on vielä vähän tietoa ja näyttöä, joten varsinkin raskaana olevien ja imettävien naisten ei tulisi käyttää CBD:tä.
CBD voi vaikuttaa haitallisesti myös yhdessä muiden lääkkeiden kanssa. Muiden lääkkeiden käyttäjien tuleekin keskustella lääkärin kanssa ennen CBD-öljyn käytön aloittamista. Varsinkin sydänlääkkeiden ja verenohennuslääkkeiden käyttäjien sekä maksasairaudesta kärsivien tulisi kysyä CBD:n käytöstä omalta lääkäriltä ennen käytön aloittamista.
Mihin muuhun CBD-öljy voi vaikuttaa?
CBD-öljyä käytetään usein paljon muuhunkin kuin ahdistuksen hoitoon. CBD-öljyn on havaittu voivan tarjota apua monen sairauden ja varsinkin niiden oireiden hoidossa. Jotta kaikista hyödyistä voidaan kuitenkin olla varmoja, lisää tutkimuksia tarvitaan olettamuksien tueksi.
Yksi yleinen syy CBD-öljyn käytölle on kivun lievitys. CBD vaikuttaa elimistön endokannabinoidijärjestelmään, joka säätelee kivun lisäksi myös muita tärkeitä elimistön toimintoja. CBD-öljy voi tarjota apua myös krooniseen kipuun, kuten nivelrikosta johtuvaan pitkäkestoiseen kivun tunteeseen.
Koska CBD:llä on havaittu anti-inflammatorisia ominaisuuksia, sitä käytetään joskus myös tulehduksien hoidossa. Siitä voi siten olla hyötyä esimerkiksi suolistotulehdusten ja nivelreuman hoitokeinona. Myös erilaiset kivut ovat usein tulehdusperäisiä, joten myös kipu voi hävitä tai vähentyä tulehduksen paranemisen avulla.
Monissa tutkimuksissa on voitu havaita CBD:n pystyvän rentouttamaan. Usein CBD-öljyä käytetäänkin rentouttamistarkoituksissa sekä uniongelmiin. Uniongelmia korjaamalla moni on saanut helpotusta myös ahdistukseen. Varsinkin Yhdysvalloissa CBD:tä saatetaan käyttää myös epilepsian hoitomuotona. Joidenkin tutkimusten mukaan epilepsiakohtaukset voivat vähentyä CBD:tä käyttämällä.
CBD:tä käytetään joskus myös migreenin hoidossa. Usein migreeni voi olla seurasta jostakin toisesta sairaudesta, ja CBD:n mahdollisesta vaikutusmekanismista migreeniin tarvitaan vielä lisää tutkimustietoa. Joissakin tutkimuksissa on saatu viitteitä myös siitä, että CBD voi auttaa myös Parkinsonin taudin ja Alzheimerin taudin hoidossa. Usein CBD:tä käytetään myös akneen, psoriasikseen ja muihin iho-ongelmiin. Parantava vaikutus voi perustua siihen, että iho rauhoittuu CBD:n vähentäessä iholla villitsevää tulehdusta.